Helsingin kaupungin lukiokoulutuksessa ja opiskeluhuollossa on otettu käyttöön tutkimusperustainen toivon pedagogiikan malli, jolla tuetaan oppijoiden hyvinvointia ja vahvistetaan heidän uskoaan tulevaisuuteen. Mallin tavoitteena on juurruttaa toivoa vahvistavat ja tutkimusperustaiset toimintatavat osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea. Mallin ovat luoneet Helsingin lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski ja opiskeluhuollon päällikkö Riina Ståhlberg. Työ on osa Helsingin kaupungin UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyötä.
Konepajan aikuislukiossa menetelmää on toteutettu Lintujen matka -esityksessä, joka nähdään keväällä 2026. Esityksessä suomi toisena kielenä -opiskelijat yhdistävät monikielistä tarinankerrontaa, musiikkia ja draamaa. Opettaja Elina Kanto-Niskanen ja tutkijataustainen opettajakollega Essi Ikonen ovat toteuttaneet hankkeen tuodakseen teatterityön osaksi maahan muuttaneiden nuorten suomen kielen opetusta. Projektista työstetään myös akateemista tutkimusta.
– Tiedämme tutkimuksesta, että vähemmistöihin kuuluvat ja haavoittuvaisessa asemassa olevat nuoret kokevat erityisen suuria paineita tulevaisuuden suhteen. On tärkeää saada heidän äänensä esille toivon pedagogiikan kehittämisessä, Ikonen kertoo.
Helsingin kielilukiossa äidinkielen ja suomi toisena kielenä -opettaja Paula Halme on kehittänyt luovan kirjoittamisen kurssin, joka purkaa oppimisen esteitä ja vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia. Tehtävät pohjautuvat tarinoihin, keskusteluihin ja pohdintakysymyksiin, joiden laatimisessa Halme on hyödyntänyt kirjallisuusterapiaohjaajan osaamistaan. Kurssilla ei mitata kielellistä osaamista, vaan tavoitteena on päästä luovan kirjoittamisen tilaan.
Halmeen mukaan kirjoittaminen voi auttaa tunnistamaan opiskelua kuormittavia tunteita ja avaamaan lukkoja, jotka vaikeuttavat oppimista. Kun asioita saa paperille, olo usein helpottuu ja voi syntyä kokemus siitä, että pystyy etenemään.